Muutama hassu päivä ja olen Marangun portilla... Uskon , että siinä kohtaa syke on vähintään 110 jännityksestä. Töissä on kiirettä, ei ennätä ajatella minne olen menossa... Päivittäin ajatus kuitenkin karkaa ..rinteille, mistä minulla on vain kuvitelma...matkakertomuksista luettua, pelkkää kuvitelmaa...Toisaalta tiedän, että kuntopohjan pitäisi riittää... Toisaalta mietin miten pärjään uniapnean kanssa..en haluaisi rasittaa samassa tilassa nukkuvia, mutta koneen mukan ottaminen on mahdotonta.... Oman seuraavankin tavoitteeni tiedän, mutta sen paljastan vasta matkan jälkeen..