Kotva on kulunut kun viimeksi olen kirjoittanut. Perheen kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia. Ninni koira tuli ja meni, ihana setteri, kunnes perheeseen on tullut pienen pieni Kapu, Herckles I am Super. Töissä alkoi yt ja Kauko on nyt ollut vuoden työtön. Aina välillä on tunne mistä hakea voimaa, että jaksaa kun tasaisesti painaa. No liikunta on ehdottomasti voimia antava juttu ja ihanaa on ollut hankkia varusteita tätä  Kerran elämässä - reissua varten! Treenejä on nyt neljät viikossa. Tosi kova mäkitreeni ja viikon pitkä lenkki, pyöräillen n 50 km. Kuntosali ja sitten omaehtoiset kahvakuulatreenit. Tänään 52 km sivutuulessa - jossain kohtaa tuuli aiheutti jo sellaisen efektin korvissa, että tuntui, että tuulitunneli on syntynyt korvien väliin, mutta se fiilis kun poljet ylös ne mäet, jotka olet tähän mennessä taluttanut ja saat koko lenksulta paremman ajan kuin koskaan..matkalla tuli vahvasti myös tunne omaan suoritukseen keskittymisestä ja sitä se tulee olemaan myös Kilimanjaron rinteellä - teen omaa suoritusta, itseäni ja luonnettani vastaan kilpaillen ja totean, ihan helpolla en tule antamaan periksi.